maanantai 30. syyskuuta 2013

Kotitehtävä (osa 4)

Elämyksellistä informaatiota


Elämys ja kokemus mielletään usein samaksi asiaksi, jopa niin, että englanninkielessä näistä kahdesta asiasta käytetään samaa termiä experience. Elämys-sanan määrittelyn tekeekin hankalaksi se, että elämys on myös kokemus. Ero on kuitenkin siinä, että elämys on yleensä henkinen ja henkilökohtainen tapahtuma, kun taas kokemus on konkreettinen tapahtuma.

Elämykset kehittyvät voimakkaista kokemuksista. Tarssanen ja Kylänen määrittelevät elämyksen ”moniaistiseksi, positiiviseksi ja kokonaisvaltaiseksi tunnekokemukseksi, joka voi johtaa henkilökohtaiseen muutokseen.” Elämyksen syntymistä ei voida kuitenkaan varmuudella taata, sillä elämys on subjektiivinen kokemus, johon vaikuttavat vuorovaikutustilanne asiakkaan ja palveluntarjoajan välillä sekä asiakkaan taustatekijät, kuten mistä kulttuurista hän on kotoisin.


Elämyksen tuottaminen


Vaikka elämystä ei voida taata, voidaan sen syntymiselle rakentaa parhaat mahdolliset edellytykset. elämyskolmion avulla, kuvio 1. Elämyskolmio tarkastelee elämystä kahdesta näkökulmasta: tuotteen elementtien tasolla ja asiakkaan kokemuksen tasolla.  Hyvässä elämystuotteessa kaikki tuotteen elementit ovat mukana jokaisella kokemisen tasolla.

Kuvio 1. Elämyskolmio (Lähde: LeoFinland)


Elämys ennen ja jälkeen elämyskokemuksen


Julkisen matkailuorganisaation rooli elämyksen tuotteistamisessa on ennen kaikkea motivaation luomisessa ja moniaistisen aidon tarinan kertomisessa. Aistielämyksiäkin sivuille saa hyvillä ja laadukkailla kuvilla, videomaailmalla sekä äänen avulla. Uskottavuutta taas lisäävät kotisivuille lisätyt, imagoa tukevat palautteet asiakkailta. Tarinaa sivuilla voisi rakentaa, kuten vaatemerkki Gudrun Sjödénin verkkokaupassa. Sivuilla jokainen vaate on osana tarinaa ja matkaa kohteessa, josta mallisto on saanut inspiraationsa. Upeita kuvia selatessa unohtaa kulkevansa kaupassa ja kuin itsestään inspiroituu myös vaatteista.

Elämyksellisen matkan jälkeen ihmisillä on tarve jakaa kokemaansa omassa yhteisösään. Vuorovaikutuksen avulla henkilö kasvattaa oma sosiaalista statustaan ja vahvistaa omaan sosiaaliseen ryhmään kuulumista. Kuten Laura Ruotsalainen blogissaan kysyy: onko elämystä enää ilma jakamista? Vuorovaikutusta voi edistetää aktiivisella sosiaalisen median käytöllä ja sosiaalisen median linkkien hyödyntämisellä omilla kotisivuilla. Tästä hyvänä esimerkkinä käy Porvoon matkailun aktiivinen kotisivu

Matkailuorganisaation sivuilla tavoitteena olisi siis luoda vahva pre - experience eli kokemus, joka sysää matkailijan liikkeelle. Ja matkan jälkeen matkailuorganisaatio voi tukea matkailuelämyksen kokeneen matkailijan mahdollisuutta jakaa kokemuksiaan eri sosiaalisen median palveluissa.


Lähteet:

Tarssanen, S. & Kyllänen, M. Tarssanen. 2007. Entä jos elämyksiä Lapin yliopistokustannus, Rovaniemi. 99-126. 

Tarssanen, Sanna (toim.). 2009. Elämystuottajan käsikirja

LEO Finland. http://www.leofinland.fi/index.php?name=File&nodeIDX=3614. 20.9.2013

3 kommenttia:

  1. Eli elämys siis alkaa ja päättyy verkkoon, kuten Riina sen oivallisesti oivalsi http://riinalindell.blogspot.fi/2013/09/elamys-verkossa-matkailualan.html

    VastaaPoista
  2. Ai niin vielä plussa siitä, että olet seurannut myös muiden blogeja!

    VastaaPoista