Ennakkotehtävä toukokuu

Onko elämää Google Readerin jälkeen? ON!

Mistä on kyse

RSS (Really Simple Syndication) - syöte on yleensä verkkopalvelun tarjoama tiedosto, joka sisältää säännöllisesti päivittyvää sisältöä.  RSS-syötteen ideana on, että verkkopalvelun käyttäjän ei tarvitse vierailla palvelussa itse nähdäkseen, onko sinne tullut uutta sisältöä.  RSS-syöte annetaan erityisesti sitä varten kehitetyn ohjelman RSS-lukijan seurattavaksi. RSS-lukija käy tarkistamassa säännöllisin väliajoin RSS-syötteestä, onko sinne ilmestynyt uutta sisältöä. Jos uutta sisältöä on julkaistu, ohjelma ilmoittaa siitä käyttäjälle samaan tyyliin kuin hän saisi sähköpostia.

Suosituin RSS-lukija on tähän asti ollut Google Reader.  Google on kuitenkin päättnyt lopettaa RSS – lukija palvelunsa, joten nyt on löydettävä vastaava tai miksi ei jopa parempi palvelu.

Kuva: TEIA MG

Onko Feedly ratkailu?

Aihetta käsittelevissä blogeissa vaihtoehtoja tarjotaan monia, kaikissa lukemissani kirjoituksissa nousee kuitenkin aina esille yksi RSS - lukija ja se on Feedly. Palvelu onkin vakuuttava.  Saan kaikki tilaamani blogit sekunneissa siirrettyä Feedlyn, sivut ovat kauniit, aivan toista luokkaa kuin tylsä Google – reader ja etenkin lukija on helppo käyttöinen. Miinuksena voisi kai sanoa, että se toimii  lisääntyneen kysynnän takia toisinaan hieman takkuillen.

Itselleni Google Reader ajan päättyminen ei ole järkytys, sillä olen sitä käyttänyt lähinnä opiskeluissa. Pidän itseäni ajan tasalla tykkäämällä kiinnostavia aiheita Facebookissa, niittamalla kuvia ja seuraamalla ihmisiä Pinterestissä, lukemalla blogitalojen kirjoituksia, tilaamalla blogikirjoituksia suoraan sähköpostiini ja myös Twitteristä ja Linkedinistä löytyvät kiinnostavat aiheet. Uutiset taas näkyvät älykkään kännykkäni etusivulla. En ole siis kokenut tarvitsevani RSS – syötteen lukijaa. Feedly on kuitenkin mielenkiintoinen tuttavuus ja tulen sitä varmaan käyttämään jo edellä mainituista syistä, mutta myös siksi että se toimii hyvin mobiilissa, jossa suurin osa vapaa-ajan internetin käytöstäni tällä hetkellä on.

Lähteet:
Mikä on RSS? Opas aloittelijoille
The Verge
Popsci
Geekadda

Kotitehtävä 4. (osa 2)

Kaupankäynnin arvoketju ja miten internet on sitä muokannut

Arvoketju on Harvardin yliopiston tutkijan Michael Porterin kehittämä malli yrityksen arvonmuodostusprosessista. Porter esitteli arvoketjun ensimmäisen kerran vuonna 1985. Arvoketju on käsite, joka kuvaa jonkin palvelun tai tuotteen vaiheittaista jalostumista valmiiksi tuotteeksi. Jokainen arvoketjun vaihe, yksittäinen prosessi, nostaa tuotteen arvoa. Tavoitteena on näitä vaiheita tehostamalla pienentää lopullisen tuotteen kustannuksia. Internet on muuttanut arvoketjuja merkittävästi, tuomalla asiakkaan lähelle palveluntuottajaa, tekemällä arvoketjun vaiheista läpinäkyviä ja parhaimmillaan nostamalla kauppapaikaksi on koko maailman.

Yksinkertaistettuna perinteinen matkailupaketti tuotteena sisältää, ulkomaisen palveluntuottajan ja incoming toimiston, lentoyhtiön sekä kotimaisen matkanjärjestäjän ja matkatoimiston. Asiakas voi edelleen valita tämän kokonaisuuden, koska se on helppoa ja turvallista. Pienellä etsinnällä hän voi kuitenkin löytyä naapurimaasta sama paketti halvemmalla tai muutamalla lisäklikkauksella tehdä varaukset kohdemaan palveluntuottajilta ja lentoyhtiöltä ilman välikäsiä.

Asiakkaalla on siis valta päättä suuresta määrästä palveluja mitä ja millä hinnalla hän haluaa tuotteen ostaa. Tästä syystä arvoketjujen vaiheet on hallittava entistä paremmin, koska pienikin osa-alue arvoketjussa voi vaikuttaa ostopäätökseen.

Kuva: Pixabay.com

 

Miten konkreettisesti matkailun tuotantoverkoston toimintaa voidaan tehostaa sähköistämällä verkoston liiketoimintaprosesseja

Kehittyäkseen on tiedettävä mistä lähdetään eli analysoidaan nykyiset prosessit, henkilökunnan tietotaito, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tarpeet sekä taloudelliset resurssit. Analyysin perusteella voidaan tehdä kehityssuunnitelma, joka pohjautuu yrityksen sen hetkiseen sähköisen liiketoiminnan tasoon.

Tavoitteeksi yritys voi asettaa esimerkiksi:

• Koulutettu henkilökunta
• Tyytyväiset asiakkaat
• Verkkokaupan osuuden kasvu

Kehitettäviä asioista voivat olla esimerkiksi:

• Henkilöstön kouluttaminen
• Laskutuksen ja asiakaspalvelun sähköistäminen
• Verkkomarkkinointi ja analyytikan tutkiminen
• Verkkokaupan perustaminen
• Osto-ja alihankinta verkostojen sähköistäminen

Globaalit jakelujärjestelmät

GDS (Global Distribution System) ovat kansainvälisiä matkatoimistojen käytössä olevia sähköisiä myyntikanavia. Suurimpia gds-järjestelmiä ovat Amadeus, Galileo, Worldspan ja Sabre. GDS-järjestelmän avulla matkatoimisto voi yhtäaikaisesti varata niin lennon ja hotellin kuin auton ja oheispalveluja aina aidon varaustilanteen mukaan. Nämä järjestelmät ovat kuitenkin raskaita, kalliita ja vaativat kapasiteettia ja eri kriteerejä mukana olevilta yrityksiltä.

Näistä syistö johtuen GSD-järjestelmät soveltuvat parhaiten suurille yrityksille, jolloin matkailutarjonta kuitenkin tasapäistyy ja globaalista tarjonnasta tippuvat pois pienet ja persoonalliset matkailupalvelut. Hyvää kuitenkin on juuri laatutason ylläpitäminen ja kansainvälisen myyntikanavien luominen.

Tällä hetkellä GDS-järjestelmät ohjaavat matkailun sähköistä kauppaa, mutta tulevaisuudessa on nähtävissä useita muuttujia. Haluavatko asiakkaat jatkossakin varata tuotteen helposti yhdestä paikasta vai päätyvätkö he muokkaamaan oman arvoketjun tuotteelle? Miten pienien matkailuyritysten verkkokauppa ja sähköinen markkinointi edistyy? Miten GDS-järjestelmät tulevat jatkossa vastaamaan yksilöllisten palveluiden kysyntään.

Lähteet:

Kirsi Mikkola, Sähköinen Liiketoiminta Suomi OY
Wikipedia, http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvoketju
Business Dictionary
Businesstravel.about.com

Kotitehtävä 3 (osa 2)

Lainsäädännön koukerot

Matkailualalla toimivalle valmismatkalain ja kuluttajasuojalain tuntemus tulisi olla itsestään selvyys. Nyt sähköisenmarkkinoinnin sekä verkkokaupan yleistyessä, ei tule tuudittautua verkkomaailman mukanaan tuomaan vapauden tunteeseen, vaan yrityksen tulee tuntea myös tietosuojalakiin, etämyyntisäännöksiin ja sopimuksen muotovapauteen liittyvät määräykset.

Valmismatkalaki

Valmismatka on yleensä pakettina ostettu matkailupalvelujen yhdistelmä.  Valmismatkoja voi myydä vain valmismatkaliikkeeksi rekisteröitynyt toimija, joka on maksanut Kuluttajavirastolle sen hyväksymän vakuuden maksukyvyttömyyden varalle. Valmismatkalaki eivätkä yleiset valmismatkaehdot koske omatoimisesti verkosta tai muuten koottuja paketteja.

Kuluttajansuojalaki

Kuluttajansuojalain säädökset ovat pääsääntöisesti pakottavia ja keskistyvät elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan väliseen kaupankäyntiin. Laissa säännellään mm. asiakaspalvelua, myyntiä ja markkinointia. Vaikka säädökset voivat tuntua kahlitsevilta, ne tulisi ajatella myös kaupankäyntiä helpottavina tekijöinä sillä säädökset pitävät kilpailun terveenä ja tuotteet sekä palvelut luotettavina.

 

Kuva: StockMonkeys.com

 

Tietosuoja verkkokaupassa

Yksityiselämän suoja kuuluu perusoikeuksiimme. Kuluttajat ovat tarkkoja henkilötietojensa jakamisesta verkossa ja itsekin olen varovaisen luottavainen vain pankkien ja Itellan palveluihin ja kaikki muut toimijat ovat lähtökohtaisesti epäilyttäviä. Sähköisessä liiketoiminnassa onkin huomioitava erittäin huolellisesti kuluttajan tietosuoja. Tähän löytyy avuksi määräykset tietosuojalaki, joka märittelee mm. henkilötietojen keräämistä ja käsittelyä, sekä miten henkilötietojen hyödyntämistä markkinoinnissa.

Henkilötietorekisteri syntyy yritykselle aina käytäessä verkkokauppaa. Tästä johtuen verkkokauppaa harjoittavan yrittäjän tulee laatia rekisteriseloste, josta ilmenee rekisterinpitäjän yhteystiedot, käsiteltävät henkilötiedot ja käsittelyn tarkoitus sekä tietojen luovuttamisen ja suojaamisen periaatteet. Rekisteriselosteiden on oltava kaikkien saatavilla.
 

Etämyyntisäännökset

Verkkokauppa on etämyyntiä eli kaupankäyntiä, jossa ostaja ja myyjä eivät ole samanaikaisesti läsnä. Lisäksi kauppaa edeltänyt markkinointi on tapahtunut verkossa, puhelimitse tai muilla viestintävälineillä.  Etämyyntisäännökset suojaavat kuluttajaa mm. tuotteen palautus ja peruutus oikeuksien, hintojen ja tarjousten osalta.

Kuluttajat tuntevat ehkä parhaiten 14 päivän peruutusoikeuden, mutta tässä on myös rajoitus koskien etenkin matkailualaa. Palvelut jotka on sovittu tietyksi ajankohdaksi, ei voi peruuttaa normaalilla 14 päivän peruutussoikeudella.

Muotovapaus sähköisessä kaupankäynnissä

Muotovapaus tarkoittaa, että osapuolet voivat vapaasti valita, missä muodossa haluavat sopimuksen tehdä, ja sopimus on sitova muodostaan huolimatta. Näin ollen esimerkiksi suulliset tai verkossa tehdyt sopimukset ovat pääsääntöisesti yhtä sitovia kuin kirjalliset sopimukset. Lisäksi verkko-sopimukset ovat luonteeltaan etäsopimuksia, jolloin myös sopimuksen hyväksyminen ilmaistaan verkon välityksellä. Sähköisessä kaupankäynnissä tuleekin kiinnittää huomiota osapuolten tunnistamiseen, näytön luotettavuuteen kauppa - ja tiedonsiirtosopimukseen ja tietosuojaan.

 

Lähteet:

http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/valmismatka/

www.finlex.fi

www.finlex.fi

www.kuluttajavirasto.fi

Lakitietopankki
Liiketoiminnan kehittäminen

Kotitehtävä 2. (osa 2)

Miten kaupata verkkokauppaa

Tilastojen valossa verkkokaupalla on matkailulle suuri merkitys. Yleisimmin verkosta ostetaan matkailupalveluita, matkalippuja sekä pääsylippuja kulttuuri tilaisuuksiin. Matkailun osuus koko verkkokaupasta oli viime vuonna 37%. Lisäksi on huomioitavaa, että palveluiden verkkokauppa jatkoi kasvuaan, vaikka koko verkkokaupan kasvuvauhti hidastui. Suomen matkailun näkökulmasta on kuitenkin huolestuttavaa, että ulkomainen verkkokauppa kasvoi kotimaista nopeammin ja koko 10 mrd euron verkkokauppapotista jäi kotimaahan vain 15%.

Kuva: TNS-gallup

Tarkasteltaessa internetin käyttöä ja verkkokauppa käyttäytymistä, suomalaisista 90% käyttää internetiä ja kaksi kolmasosaa väestöstä on käyttänyt verkkokauppoja. Tämä on kuitenkin nappikauppaa Globaalissa mittakaavassa, joiden tilastoja käyttäjien määrässä johtaa Kiina ja verkkokaupassa USA, tosin tässäkin Kiina on kuromassa kaulaa kiinni.

Lyhyesti ilmaistuna; Suomessa on halukkuutta ja tietotaitoa käyttää verkkokauppoja, mutta eurot valuvat vielä ulkomaisille tileille. Suurimmat majoituspalvelujen tarjoajat ja matkatoimistot sekä lentoyhtiöt ovat jo näkyvästi siirtäneet ostotapahtumansa verkkoon, mutta miten siis saada suomalainen pk-matkailuyritys harjoittamaan verkkokauppaa?

Syitä siihen, että verkkokauppaa ei ole vielä aloitettu voi olla monia. Itse veikkaisin suurimmiksi ongelmiksi resurssi pulaa, asennetta ja tiedon puutetta. Pienelle yritykselle voi olla haasteellista sijoittaa rahaa verkkokauppaa ja ajan puutteen lisäksi haluttomuutta opetella verkkokaupan käyttö. Näiden päälle yritykseltä saattaa puutua kokonaan sähköisen liiketoiminnan suunnitelma, jolloin verkkokaupan päälle liimaaminen voi olla jopa vaarallista. Itse kuitenkin toivon, että verkkokauppa suomalaisella matkailusektorilla kasvaisi koska…

• Matkoista ja palveluista saa jo nyt verkossa kattavasti tietoa eri foorumeissa, joten kynnys saattaa ostotapahtuma verkossa loppuun asti ei pitäisi olla suuri
• Aineettomana tuotteena matkailu on omiaan verkossa myytäväksi, koska sitä ei tarvitse sovittaa tai hakea pakettiautolla Itellan toimipisteestä
• Matkainspiraation iskiessä verkkokauppa palvelee vaikka keskellä yötä, kun taas harvemmin töissä käyvä asiakas ehtii aukioloaikojen puitteissa kivijalkakauppaan
• Lisämyynti on helposti lisättävissä päätuotteen yhteyteen ja houkuttelevasti esiteltynä sen ostaminen on vain klikkauksen päässä
• Ulkomaan markkinoiden tavoittaminen on helpompaa ja asiakasryhmiä voi tavoitella niin Kiinasta kuin Venäjältä ja volyymin kasvattaminen on helpompaa
• Verkko tarjoaa myös useita myyntikanavia ja kaikkea ei tarvitse tehdä yksin. mahdollisuuksia on esimerkiksi kumppanuusmarkkinointi, matkanjärjestäjät, varausportaalit ja sosiaalinen media.

Lopuksi toteaisin, että verkkokauppa on jo täällä, eikä se häviä minnekään, mutta häviäjä voi olla yritys, jolla ei ole verkkokauppaa.

Lähteet:

InternetWorld stats
New mediatrend watch
TNS –Gallup (verkkokauppatilasto 2012)
TNS-Gallup
Tilastokeskus

Kotitehtävä 1. (osa 2)

Näin Visioin

Tehtävänäni on pohtia yrityksen vision merkitystä sen sähköisen liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa ja mitä yrityksen e-strategian tulisi vähintään sisältää.

Miten tehdä shakkimatti e –strategialla

Yrityksen visio on kuin shakissa tavoite tehdä shakkimatti, ja strategia on suunnitelma miten peli pelataan jotta se voitetaan. E-strategia on osa voittoon johtavaa suunnitelmaa, ja lähemmin tarkeasteltuna se on taktiikka, millä eri pelitilanteista suoriudutaan parhaiten. Visio siis määritellee mihin toimintaa tulisi ohjata ja määriteltäessä strategiaa tulee jokaisessa asiassa tarkastella tukeeko se visiota.

E-strategialla organisaatio määrittelee miten se aikoo kehittää omaa sähköistä liiketoimintaansa, jotta organisaation visio saavutettaisiin.  E-strategialla voi olla suuri merkitys vision toteutumisen kannalta, koska sen avulla viestintä monipuolistuu ja toiminnan tehostuu sähköistymisen myötä.  E-strategian tavoitteiden tulisi olla realistisia ja pohjautua organisaation nykyiseen tilanteeseen. Strategian suunnittelussa voi käyttää apuna esimerkiksi SOSTAC-mallia.

 Kuva: Muffet

E-strategiassa tulisi määritellä ainakin seuraavat asiat

• Organisaation resurssit
• Henkilöstön osaaminen
• Suhde kilpailijoihin, asiakkaisiin ja yhteiskytökumppaneihin
• Kuka vastaa toimenpiteistä
• Millä mittareilla toimenpiteitä seurataan
• Mitkä ovat ne tieto- ja viestintätekniset keinot, joilla päästään haluttuihin tavoitteisiin. Esimerkiksi kotisivut, CRM- ohjelmistot, sosiaalinen media, verkkokauppa ja laskutusohjelmat.

E-strategiaa pitää tarkastella tasaisin väliajoin, ja sen on oltava muutettavissa, jotta varmistutaan että sähköisen liiketoiminnan kehittämissuunnitelmat johtavat vision saavuttamiseen.

Miten meillä

Strategioiden ja visioiden suhteen elämme Lohjalla mielenkiintoista aikaa. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia on parhaillaan kaupunkien hallituksien hyväksyttävänä ja Lohjan kaupungin oma strategia on työn alla. E-strategiamme suunnittelu on myös aluillaan ja tavoitteeksi asettaisin ainakin toimintojen tehokkuuden lisäämisen, helpon lähestyttävyyden ja monipuolisen viestinnän.

“You’ve got to think about big things while you’re doing small things, so that all the small things go in the right direction.”

― Alvin Toffler

Ennakkotehtävät maaliskuu

Verkkokaupan ihmeelliseen maailmaan

1. Hae verkosta 3 erinomaisuutta ja edelläkävijyyttä edustavaa ja  esittävää esimerkkiä matkailun b to c kaupasta ja vastaa kysymyksiin

Täytyy heti kärkeen myöntää, että omenahotelsin lisäksi itselleni ei tullut mieleen erityisen menestyneitä matkailualan pk-yritysten verkkokauppoja. Lähinnä mieleen tulee juuri lentoyhtiöiden ja matkatoimistojen verkkokauppoja. Liekkö syynä sen, että pienen on vaikea näkyä isojen joukosta tai ettei tieto taitoa ole vielä tarpeeksi menestyäkseen yksin, mutta loput valintani osuivat verkkokauppoihin, jotka yhdessä ovat isoja, mutta koostuvat useista eri kokoisten yritysten palveluista.

 Omenahotels.com

• Omenahotels myy hinta-laatusuhteeltaan hyvää majoitusta itsenäisille matkailijoille
• Tuotteita myydään yrityksen omassa verkkokaupassa ja ainakin booking.comissa ja hotels.comissa
• Pidän Omena hotellien konseptia kokonaisuudessaan hyvänä sen vaivattomuuden ja selkeän suunnittelun takia, mikä näkyy myös verkkokaupassa.

Villi Pohjola/Lomarengas:

• Lomarengas välittää rantamökkejä, hiihtokeskusmökkejä ja erämökkejä. Asiakkaan mökin vuokraamisesta kiinostuneet ihmiset, joille on merkitystä joko paikka tai ajankohta.
• Mökit ovat varattavissa Lomarenkaan sivuilta ja erämökit Villipohjolan sivuilta. Metsähallitus on myynyt erämökkien välityspalvelun Lomarenkaalle
• Pidän ajatuksesta, että pienikin mökkiyrittäjä voi saada hyvää näkyvyyden ison palvelun kautta. Mökkejä voi etsiä tietyltä alueelta tai valita koko Suomen ja valikoida ajankohdan mukaan. Myös hintatiedot tulivat muutaman klikkauksen jälkeen.

Kokemuskauppa.com/Elämyslahjat.fi

• Molemmissa kaupoissa välitetään erilaisia aineettomia elämyksiä asiakkaille, jotka etsivät hieman erilaisia lahjoja.
• Kanavia mm. Facebook
• Olen tutustunut näihin palveluihin vasta hiljattain, kun itse sain elämyslahjan. Ajatuksena pidän näistä paljon, koska haluan itsekin antaa lahjaksi mieluiten kokemuksia ja elämyksiä kuin vain tavaraa. Sivuilta löydän omalle kukkarolle ja ryhmälle sopivia palveluja avaruuslennoista, suklaan maisteluun ja jännityksestä Gourme-illalisiin.

2. etsi 2 erinomaista esimerkkiä matkailun, elämystuotannon tai vapaa-ajan verkkokaupasta, jotka pystyvät tarjoamaan esimerkillistä sekä vaihtoehtoista asiakaspalvelua verkkokaupassaan kohderyhmälähtöisesti.

Itseäni ovat suuresti auttaneet Finnkinon verkkokauppa ja mobiilipalvelut. Olen elokuvien suurkuluttaja ja olen niin iloinen siitä, että enää ei tarvitse jännittää jonossa seisoessaan onko liput jo loppuun myyty tai teatterin ovella etsiä laukun pohjalta sitä pientä keltaista lippua, kun lippu on kauniisti omassa puhelimessa.

Ikean online chat on taas auttanut löytämään sekä kokoamaan tuotteita. Apuna myös kysy Annalta, usein kysytyt kysymykset ja yhteydenottolomake. Sivut ovat mielestäni myös hyvä esimerkki onnistuneesta verkkokaupasta. Sivuilta näkee varastotilanteen niin verkkokaupassa kuin haluamastaan ostoskeskuksesta.

Ivan C

3. Kirjoita vähintään 4 tärkeintä asiaa, mitä tarvitset oman organisaatiosi verkkokaupan menestymiseen.

• Sisältö. Sivujen tulee olla mielenkiintoisia ja sisältää paljon laadukkaita kuvia. Tietoa tulee päivittää jatkuvasti ja sen tulee olla ajan tasalla.
• Käytettävyys. Mikään ei ärsytä niin paljon kuin verkkokauppa, jossa pitää klikkailla kymmeniä kertoja, eikä ehkä sittenkään löydä haluamaansa. Tai esimerkiksi kaikki maksutavat eivät ole mahdollisia.
• Luotettavuus. Tärkeää olisi, että kun olen maksanut tuotteen, niin sen myös saan ja että verkkomaksut olisi suojattu.
• Löydettävyys/Näkyvyys. Jotta asiakkaat löytävät verkkokauppaan tulee niitä markkinoida. Hyviä keinoja Adwords, Facebook – markkinointi ja hakukoneoptimointi ja SOME-kanavat.

Kotitehtävä 2.

Blogit osana matkailuorganisaation markkinointia

Etsiessäni mielenkiintoista artikkelia referoitavaksi törmäsin useampaan mielenkiintoiseen opinnäytetyöhön, jotka käsittelivät matkailunmarkkinointia matkailuorganisaation näkökulmasta. Tuorein ja mielenkiintoisin aihe löytyi kuitenkin tehdessäni internetmarkkinointikampanja tehtävää. Kyseessä on Virpi Aittokosken opinnäytetyö: Matkabloggaajien ja matkailuorganisaation välisen yhteistyön kehittäminen. Tietoisen siitä, että opinnäytetyö ei ole sama asia kuin artikkeli, niin silti päätin paneutua työhön ja poimia sieltä, etenkin omaa työtäni tukevia aiheita.

Mitä on bloggaaminen ja mistä tunnistaa matkabloggaajan

Englanninkielinen termi ”blog” on lyhenne sanoista ”web log”, jota käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Siitä lähtien bloggaaminen on kehittynyt yhä suositummaksi viestinnän välineeksi. Aittokoski siteeraa Akerhurstia. Aittokoski jatkaa Wegnerin, Schmalleggerin ja Carsonin määritelmällä, Matkabloggamisessa on kyse kirjoittajan henkilökohtaisten kokemusten jakamisesta päiväkirjamaiseen tyyliin ja lukijoina ovat usein ystävät ja sukulaiset sekä blogin ollessa avoin, myös muu yleisö. Matkablogit vaikuttavat ihmisten keskustelunaiheisiin ja sitä kautta niistä tulee osa word-of-mouth -kommunikaatiota. Blogeissa olleista aiheista puhutaan ystävien kesken ja niissä olleita matkavinkkejä suositellaan tuttavapiirille.



Kuva: IvanWalsh.com

Matkabloggaajien keskuudessa jokainen on erikoistunut johonkin aiheeseen (niche), mikä liittyy läheisesti matkailuun. Niche voi olla melkein mikä tahansa, liitetään siihen aina matkustaminen, eri maiden kulttuuri, ihmiset, tavat ja kohteet. Tällöin blogista tulee matkailublogi, Aittokoski kirjoittaa.
Aittokoski muistuttaa, että Bloggaamista eivät ole keksineet markkinamiehet vaan tavalliset ihmiset, jotka haluavat jakaa kokemuksiaan. Osa bloggaa ammatikseen, toisille se on vain hauska harrastus. Etenkin ne, ketkä ansaitsevat blogeillaan, ovat innovatiivisia ja kehittävät ammattimaista bloggaamista aktiivisesti.

Miksi Matkailuorganisaation tulisi olla kiinnostunut matkabloggaajista

Ystävien ja sukulaisten suosittelut ovat matkakohdemarkkinoinnissa yksi vahvimmista vaikuttajista. Nykyään ilmiö on laajentunut digitaaliseen muotoon ja ilmenee globaalissa sosiaalisessa mediassa, Aittokoski kertoo.


Kuva: Mike Licht, NotionsCapital.com

Matkailublogin kirjoittajaa arvostetaan rehellisten kokemusten ja vinkkien jakamisesta. Lisäksi blogit yleensä sisältävät linkkejä toisiin blogeihin ja muualle internetiin. Linkitys toisiin blogeihin ja bloggaajien keskenään vaihtamat kommentit ovat blogien vahvin viestinnällinen ominaisuus. Maailman johtavan blogihakemiston Technoratin listauksen mukaan vuonna 2008 matkailu oli aiheena jopa 28 %:ssa kaikista blogeista. Näin Aittokoski siteeraa Akerhurstia, Alasiltaa ja Bosangita.

Mistä tietää matkablogin arvon

Aittokoski toteaa havaintojen ja käytännön perusteella, että bloggaajat haluavat osoittaa yhteistyökumppaneilleen olevansa varteenotettava vaihtoehto perinteisille viestintäkanaville. PR-kenttä ja matkailuorganisaatiot peräänkuuluttavatkin numeroita, sillä niillä on helpompi todistaa blogin arvo. Sitoutuneen yleisön, fanien, seuraajien ja vakituisten lukijoiden sekä blogin yksittäisten kävijöiden määrien lisäksi bloggaaja voi antaa useita tilastoja ilmaisten analysointi- ja mittaamistyökalujen avulla.

Aittokoski jatkaa, jos blogi yltää 100 000 suosituimman sivuston joukkoon, se on todella hyvä sijoitus. Mikäli sijoitus on 2,5 miljoonaa, kannattaa harkita toista blogia yhteistyökumppaniksi, sivulla tuskin on kovin paljon uskollisia seuraajia. Blogeja listaava ja analysoiva Technorati pitää yllä suosituimpien matkablogien listaa.

Mitä matkailuorganisaation tulee tietää matkabloggaajien toimintatavoista?

Bloggaajan lähestymisestä Aittokoski kirjoittaa näin, Sähköpostissa “Dear Blogger” ei ole toivottava aloitus. Jokaisen median takana on ihminen, joten häntä tulisi puhutella omalla nimellään. Ensimmäisen yhteydenoton bloggaajat toivovat olevan selkeä ja ytimekäs. Sen tulisi sisältää seuraavat asiat: lyhyesti mistä organisaatiosta on kyse, osoitus, että on tutustunut blogiin, mitä toivoo yhteistyöltä ja mitkä ovat seuraavat askeleet.

Aittokoski esittää Vocus White Paperin listauksen vuodelta 2008. Se sisältää viisi kultaista sääntöä, joita PR-puolen suositellaan noudattavan:

1. Ole selvillä blogin sisällöstä ja nichestä. Ehdota oikeaa aihetta oikealle bloggaajalle. Siitä hyötyvät molemmat osapuolet.
2. Osallistu blogosfäärin toimintaan. Se voi tapahtua kommentoimalla heidän artikkeleitaan tai ottamalla suora kontakti bloggaajaan. Lähestymisessäkin on kuitenkin omat sääntönsä.
3. Tuo oma panoksesi yhteisöön esimerkiksi sopivien juttuaiheiden muodossa. Kyse on kaksisuuntaisesta viestinnästä.
4. Rehellisyys ja läpinäkyvä toiminta ovat koko yhteistyön lähtökohta. Bloggaajat arvostavat rehellistä viestiä suuresti.
5. Tee suhteesta pitkäaikainen ja kestävä. Kun organisaatiolla on tarve saada oma viesti välitettyä blogin kautta, on hyvä suhde blogosfääriin eduksi.

Aittokokski muistuttaa myös , että ennen yhteistyötä sovitaan millaisia tuloksia kaivataan. On tärkeää avata brändiviesti bloggaajille, sillä siinä vaiheessa viimeistään selviää, sopivatko bloggaaja ja matkailuorganisaatio juuri kyseisen projektin osalta toisilleen.



Kuva: cambodia4kidsorg

Millainen yhteistyömalli on matkailuorganisaatiolle ja matkabloggaajille toimivin?

Bloggaajat ovat jo osoittaneet omalla suoralla toiminnallaan, että ovat mielellään yhteydessä matkailuorganisaation kanssa PR-toimiston sijaa. Yhdessä tekeminen on vahvuuden merkki. Siihen pystyvät bloggaajat, samaa he odottavat muiltakin osapuolilta. Esimerkiksi blogimatkaa järjestettäessä on oleellista, että mukana olevat tahot tekevät yhteistyötä ja jakavat tietoa enemmän kuin salaavat sitä. Onnistuneesta matkasta hyötyvät kaikki. Molemmat osapuolet peräänkuuluttavat jatkuvan palautteen tarvetta. Onnistuttiinko tavoitteissa, vastaavatko tulokset odotuksia, tehdäänkö jatkokampanjaa? Ilman palautetta jäänyt yhteistyö on keskenjäänyt yhteistyö. Kertoo Aittokoski

Aittokoski muistuttaa myös, että bloggaajiin eivät pure perinteiset kikat. Hänen aineistossa yksi voimakkaimmin esille tulleista mielipiteistä oli uutiskirjeiden ja lehdistötiedotteiden ärsyttävyys. Bloggaajat kirjoittavat vain siitä, minkä ovat itse kokeneet, sillä muuten he eivät voi olla rehellisiä yleisölleen. Blogien suosio perustuu pitkälti bloggaajien aitoihin kokemuksiin ja mielipiteisiin, joita ei saa tiedotteen välityksellä. Siksi lehdistötiedotteet eivät toimi bloggajiin samalla tavalla kuin perinteiseen mediaan.

Lopuksi Aittokoski kirjoittaa, matkailuorganisaatiolla tulee olla selkeät tavoitteet, mitä yhteistyöltä haluaa. Kaivataanko lisää seuraajia Facebookiin ja Twitteriin, halutaanko tekstiä ja kuvia omille internet-sivuille, onko tarvetta sosiaalisen median konsultoinnille vai saada näkyvyyttä blogeissa artikkeleiden, videoiden ja kuvien muodossa? Mahdollista on saada kaikki, kunhan vain yhteiset tavoitteet ovat selvillä. Myös bloggaajan on osattava kertoa selkeästi ja rehellisesti, mitä hän voi tarjota, jotta ei tule vääriä odotuksia tuloksista.
Yhteistyön rakentaminen on mahdollista aloittaa milloin vain, mutta siihen tulee sitoutua niin matkailuorganisaation kuin bloggaajien puolelta. Kaikkien kanssa ei tarvitse tehdä yhteisiä projekteja, eikä se ole tarkoituskaan. Pääasia, että matkailu-organisaatio osoittaa olevansa kiinnostunut bloggaajista ja ymmärtää blogien merkityksen PR-kentässä.

Opinnäytetyö on luettavissa TÄÄLTÄ

Publication: Helsinki: Matkailun edistämiskeskus, 2013
Author: Virpi Aittokoski
Pages: 77 s.
Series: MEK E: 59
ISBN: 978-952-5682-45-8 (PDF)
ISSN: 0782-4432